Mutta… UAARGH. Unohdin melkeen, että huomenna on punnitusaika, punnitsijana Tohtori Kärkäs Arvostelija. Olen sen joku kummallinen ihmiskoe. Menin hakemaan antibiootteja keuhkoputkentulehdukseen silloin aikanaan, kun sain siltä määräyksen alkaa laihduttamaan. Ei ole kauniisti sanottu, mutta oon taas ihan paniiiikissa. Puolitoista kuukautta ollut aikaa, olisi pitänyt saada aikaa jotain muutakin kuin suunnilleen kolmen kilon pudotus. AHISTAA!

Suunnittelin tässä sortuvani kepulikonsteihin. Hätä ei lue lakia. Alan juomaan yrttiteetä tässä hetken päästä ja syön iltapalaksi ananasta. Enkä aikonut syödä huomenna mitään ennen sitä punnitusta, onneksi se sentään on het’ aamutuimaan. Jospa sitä lähtis vähä nesteitä, että vaakalukema olisi vähän armollisempi. Aah, tuntuu, että se on varmana jotenkin tyytymätön. Ehkä siksi että itse olen. Tosi tuskallisen hidasta tää mun homma on ollu, sekoiltuakin on tullu, ehkä liikaa… Että sanomista varmana olis.

Tänään olen kärsinyt tuosta päänsärystä. Menin kävellen kauppaan, ja siinä matkalla iski ihan kammottava kipu, heikotus ja pyörrytys. Jotenkin selvisin kauppaan, pakko oli mennä istumaan viereiseen heseen. Söin kanasalaatin sitten vahvistaakseni itseäni. Olin varmaan omituinen näky, kun melkein itkua tuhertaen (oli niin kipeä ja huono olo) siellä tärisin jonossa, ja salaattien kanssa sähelsin. Istuin siellä tosi pitkään tekemättä yhtään mitään, avaamaton salaatti kainalossa. Tätä tää migreenipotilaan arki sitten joskus osaa olla. Onneksi ei alkanu oksettaa, niin kuin usein käy! Eihän mulla ollu mitään lääkkeitäkään mukana, en oo tarvinnu pitkään aikaan. Mutta onneksi olo parani, sain ostokset tehtyä ja käveltyä takaisin kotiin. Ja nyt on paaaljon parempi olo, kunnolla syöneenä ja lääkittynä.

Tän terveellisen elämän positiivinen vaikutus on ollu sekin, että migreeni on vähentyny tosi radikaalisti. Sen takia oon tullut vähän varomattomaksikin ehkä. Mutta oon vaan nyt niin älyttömän stressaantunut, oikeesti kiree ku viulunkieli, että ei oo ihme, että pää alkaa rokottaa moisesta hermoilusta. Mutta nyt yritän rentoutua telkkarin parissa.

Post scriptum: -3kg ja puolitoista kuukautta tekeekin 0,5kg viikko. sehän on just hyvä tahti, ei pitäis olla lääkärillä mitään valittamista. lisäksi lähdin tuon valitusvirren jälkeen lenkille, kävely/hölkkälenkki 75 min. melkoinen  olo on taas aika hyvä, kyllähän mulla näköjään mieliala heittelee