Juhlaputkesta putkahtanut Sontsis täällä.

Torstaina oli työpaikan pikkujoulut. Huh huh, minulla riitti juhlimista muutoinkin, sillä pätkätyöni sai jatkoa ja paljon enemmän kuin uskalsin toivoakaan. Ja vaikka ajattelin, että en juo mitään sokerilitkuja, vaan pysyn punaviinilinjalla, niin ei sitäkään kyllä oikeasti kovin paljoa voi ottaa, etteikö siinä olis niitä kaloreita yli oman tarpeen.

Sitten selvittyäni torstain juhlimisesta, edessä oli viikonlopun hupimatka vanhan koulukaverin kanssa. Tähän kuului myös kaksi ruokailua ulkona ja pari lasia viiniä. Lisäksi muualla ollessa ei tule syötyä sitä normaalia ruokaa, kun jokaisella on niin omat ruokailutottumukset. Mutta järkeviä valintoja pyrin silti tekemään.

Hauskaa on ollut koko rahan edestä.

Mutta nyt mä aion olla taas filosofinen ja sanoa, että nämä tilanteet kuuluu elämään. En ole kokeillut käydä puntarilla, enkä halua soimata itseäni näistä. Tämän jälkimmäisen osan kanssa on välillä vaikeaa, mutta ei mitään hätää, kyllä tämä tästä. Huomenna ohjelmassa jälleen normaalia ruokailua ja kuntoilua juoksu-kävely- lenkin muodossa.

Jaksaminen on parantunut huomattavasti muutosten jälkeen. Ja voin sanoa, että kontrasti tuon dagen efterin ja normaalin hyvän olon välillä on melkoinen. Niin iso, että ei tätä kyllä todellakaan enää jaksaisi samalla tavoin kuin nuorempana ehkä. Tai silloin kun muutenkin oli koko ajan huono olo, niin se ero ei ollut niin suuri. 

Toivottavasti muillakin on ollut hauska viikonloppu. Sontsis ainakin säntää uuteen viikkoon uutta kuntoiluintoa täynnä.