Viikonloppu oli kyllä oikein mukava. Yhdet juhlatkin mahtuivat sekaan, juhlissa nautiskelin kuin mikäkin syöttöpossu. Mutta ruoka oli mahtavaa, kerrassaan. Ja tällaiset juhlat ovat niitä elämään kuuluvia juhlahetkiä, jolloin se herkuttelukin on ihan täydellisen luonnollista. Juhlissa syömisestä en kantanut huonoa omaatuntoa, muusta viikonlopun syömisestä kylläkin.
Söin siis viikonloppuna vähän huonosti. Ensinnäkin söin koko viikonlopun aikana liki puoli kiloa irtokarkkia! Hui hai, luulin keränneeni pienet pussit, kun perjantaina ja lauantaina kävin karkkia itselleni ostamassa. Näköjään täytyy vähän treenata silmää tuon asian suhteen. En siis ole kauhean tyytyväinen karkeilla mässyttelyyn, varsinkin kun söin niitä niin paljon, että huono olohan siitä tuli. Vähempikin olisi siis päivänselvästi riittänyt. Opetteluttaa, opetteluttaa…
Toisekseen harrastin liikuntaa to-ma välillä tasan yhden kerran. Tavoitteena oli kerran tai kaksi enemmän. Kuntosali jäi viime viikolla yhteen kertaan. Ei hyvä. Kävin sunnuntaina juoksemassa lenkin. Keskiviikkoisen jumpan ohella nämä olivat siis ne minun viikon liikuntakerrat. Kolme kertaa nyt on ihan kelpo saavutus sinällään, tavoitteet olivat vain asteen verran korkeammalla. Mutta aina ei voi voittaa…
Mutta niihin ilonaiheisiin. Sunnuntaina juoksin 52 minuuttia putkeen! Pisin yhtäjaksoinen juoksuaika koko elämässäni. Huraa, huraa! Tuntui, että olisin jaksanut juosta vaikka maapallon toiselle puolelle, mutta ymmärrän kuitenkin, että kohtuus kannattaa pitää mielessä. Että huvittaa vielä myöhemminkin juosta. Tosin, eihän siinä nyt paljon juoksemisesta voi puhua, kevyttä hölkkäähän se vasta on. Mutta onpa kuitenkin. Hyvä mä!
Kaksi muuta ilonaihettani ovat erittäin materiaalisia, synti ja häpeä. Sain mieheltäni sykemittarin vuosipäivälahjaksi. Olen erittäin otettu ja onnellinen tästä lahjasta! Mies on selvästikin huomannut, että olen tosissani treenailun kanssa. Onhan se sykemittarin kanssa treenaaminen melko hifistelyä, mutta se on hauskaa! Ja edistymistä pääsee seuraamaan mahtavalla tavalla.
Toinen näistä maallisista ilonaiheistani on, että tänään kämpille tullessani huomasin, että tilaamani KG-lehti oli saapunut. Pyrin motivoimaan itseäni myös sillä. Ahmin suorastaan kaiken laihduttamiseen ja painonhallintaan liittyvän materiaalin, tutkimukset ja kirjoitukset. Lehti on luonnollinen jatko tälle. 
Nyt nukkumaan, niin hauskaa kuin yökirjoittelu onkin!
Kommentit