Jes! Oppari on ohjaajan postissa. Tokikin pyysin vielä korjausehdotuksia, joten vielä siihen pitää palata. Mutta periaatteessa se on niin kuin valmis. Kivi vierähti sydämeltä. Jotenkin alkoi tuntua, että saanko mä sitä ikinä valmiiks. Jossain vaiheessa se täytyy kuitenkin katkaista se uudelleen kirjoittamisen ja parantelun putki, se ei näköjään katkea siihen, että sen opparin pitäisi olla valmis.

En sairastunut sittenkään. Pääsin eilen jo juoksemaan. Oli ihan älyttömän raskasta juosta auraamattomilla teillä. Sain illalla sitten pakaratkin vielä kipeäksi, juurikin siis tuosta juoksemisesta. Mutta en huolestunut, sillä niin omituisesti se juoksu kulki paksussa lumessa. Jätin sykemittarin kotiin, koska pelkäsin, että jos pidän sykerajoja, niin en varmaan pysty juoksemaan ollenkaan.

Puntarin kanssa ollaan taas ystäviä. Jopa mekaaninen vaakani näyttää lukuja, joihin voin olla tyytyväinen. Kyllä tuosta juoksemisesta tulee sitäpaitsi niin mahtava olo, että eilen illalla tuntui siltä, että se on ihan yksi ja sama mitä painan kunhan kroppa tuntuisi vaan koko ajan tältä.

Kirjoitin joskus, että laitan tänne näkymään jonkun peruspäivän ruuat. Tässä tarjoiltuna viime viikon sunnuntain menu:

Aamiainen: Täysjyvämurot+kevytmaito, Maitokahvi

 
Lounas: Kasvissosekeitto

 

Välipala: Maitokahvi, pari suolakeksiä, mandariini

Päivällinen: Mureke naudanjauhelihasta, sisällä juustoa ja herkkusieniä, uunijuureksia, kurkku-tomaatti-jääsalaatti- salaattia puolet lautasesta, ranskalainen salaatinkastike

 

Iltapala: Mandariini 2kpl, jugurttipohjainen mustikka-vadelmasmoothie rypsiöljylisällä

Ruuat kiloklubiin arvioiden kirjattuna 1820 kaloria. Oma kokemus tuosta päivästä kyllä on, että söin hyvin ja täydellisen riittävästi. Ruoka oli tosin iltapainotteista, mutta niin on koko elämä tällä hetkellä. En ole havainnut, että se varsinaisesti olisi haitannut mun menoa.

Yritän syödä joka päivä kaikki viisi ateriaa, välipalaa ei kylläkään liian monesti tule syötyä. Nälkää en suostu kärsimään enää minkään laihtumisen nimissä! Joskushan sitä kiireet ja muut johtaa siihen epäsäännölliseen syömiseen, mutta syömättä en jätä tarkoituksella, enkä ainakaan laihtumisen takia. Olenhan tehnyt lupauksen itselleni!

Tänään on edessä siivouspäivä, kämppäni on ihan tajuttoman karseassa kunnossa, kun olen intohimoisesti sivuuttanut kaikki arkiaskareet opparin teon nimissä. Huokaus. Mutta oikeasti siitä siivoamisestakin tulee hyvä mieli jälkeenpäin, aivan kuten siitäkin, että "raahaa" itsensä lenkille vaikka ei kyllä tekisi mieli tai olisi jotakin oikeitakin esteitä, kuten kauhea myrskytuuli.

Moppi heilumaan!