Huhhuh! Tulipas juhlittua oikein kaksin käsin valmistumista.

Tässä juhlien jälkimainingeissa oli kiva huomata, että painokin on kuitenkin laskusuunnissa. Kahden viikon punnitusväli näytti levinneen jostain syystä kolmeen viikkoon. Ihmeellistä, etten osaa laskea kalenterista oikeita punnituspäiviä...

Mulla on huomenna tapaaminen työvoimaviranomaisen kanssa. Huhhuh, sitäkin. "Pääsen" varmaankin työnhakukurssille, koska historiastani ei löytynyt todistetta, että olisin moisen käynyt. No, ei se mitään.

Vähän tietty on iskenyt sellainen tyhjyys, että nyt se oikeasti on takana. Valmistujaisjuhlien järjestely piti vielä "pinnalla" hetken. Nyt täytyy omatoimisesti täyttää päivät jollakin mielekkäällä tekemisellä.

Tänään lenkkeilemään, viime viikolla podin pientä flunssanpoikasta, enkä uskaltanut juoksemaan kuin kerran. Mukava huomata, että kunto on paranemaan päin, alan päästä jo samoihin nopeuksiin kuin kesällä, parhaimmalla kaudella.

Lunta odotellessa palaamme taas!