Niin se nuha vain iski. Lisäksi olen pari päivää nyt viihdyttänyt vieraita, siksipä en ole käynyt painoakaan päivittämässä.

Tosi kurja olo on ollut muutaman päivän. Kuumetta ei onneksi ole ollut, eikä pahemmin lihaskipuja. Ainoastaan nenä on vuotanut kuin Niagara. Mutta tarpeeksi siinäkin, koko pää tuntuu olevan turvoksissa ja täynnä räkää. Kuntoillut en ole, luonnollisestikaan.

Selvisin joulusta kilon plussaamisella. Pitäisiköhän tuota onnitella vai surkutella itseään? Uskon, että hommassa olisi voinut käydä paljon huonomminkin. Vaikka tietenkin kilon takapakki harmittaa, meneehän sen selättämiseen taas muutama viikko siihenkin.

Nyt kun on ollut kipeä ja väsynyt, olen tuntenut itseni ihan kammottavan rumaksi. On tullut ihan sellaisia tuskan tunteita, kuin ennen vanhaan. En uskalla kokeilla kesällä hankittuja housuja, kun en tiedä, miten kestäisin, jos ne ei mahtuisikaan jalkaan. Lihavahan sitä vielä olen, mutta se mikä näitä tunteita aiheuttaa, on taas tämä fyysinen huono olo ja vieraantuminen omasta kehosta.

Kello on jo sen verran, etten pidempään rustaile, palaan huomenna taas runoilemaan lisää.