Kyllä se vaan kuulkaas on niin, että sillä liikunnalla on ihmeellinen voima. Kahden viime viikon liikunnat on laskettavissa kahdella sormella. Ja valaistuin taas eilen illalla, että tässähän se syy on, miksi mulla on niin paha olla.

Kävin jumppaamassa, ja voi hyvänen aika kuinka olo parani heti noin 400 prosenttia. Kroppa tuntui lämpimältä, omalta ja hyvältä. Miksi ihmeessä päästinkään asiat tähän asti?

Viimeiset kaksi viikkoa on olleet kauheaa pyöritystä, ja olen tietenkin tinkinyt siitä ainoasta, mistä mulla on tinkiä, eli itseni hoitamisesta. Ruokailu, uni ja liikunta on jääneet niin retuperälle. Ja tämä on ihan typerää, kuinka kauan sitä ihminen kuvittelee voivansa elää ottaen velkaa itseltään?

Nyt kun on taas tämä kokemus tuoreessa muistissa, niin ehkä sitä jaksaa pitää taas paremmin kiinni niistä omista jutuista. Juoksemaan heti huomenna ja niin eteenpäin. Suksetkin ajattelin nyt laittaa kuntoon, kun kerran hiihtolomakin nyt alkaa. Pääsisin kokeilemaan nyt sitäkin taas pitkästä aikaa.

Kiitos kommentoineille, tästä alhosta lähdetään taas eteenpäin!